Vaalit ohi, ja 79 ääntä

Sain kuntavaaleissa 79 ääntä.  Se on 19 enemmän kuin neljä vuotta sitten.  Ja pääsin valtuustoon.  Tätä aihetta pitää jatkaa vielä.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Laitoin a.o.  tekstin tänään vielä Ilkan mielipidepalstalle.  Toivottavasti ehtii julkaisuun ennen vaaleja.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Esillä on ollut ammattikorkeakoulun agrologiopetuksen siirtäminen Ilmajoelta Seinäjoelle.  Mahdollisen muuton takana ovat tietenkin talous ja oppilashankinta.  Kuten on nähty, mielenosoituksia myöten, opiskelijat ovat vahvasti sitä mieltä, että Ilmajoen kampus on oikea paikka maatalousopetukselle.  

Vastakkaisiakin näkemyksiä paikkojen kiinnostavuudesta on esitetty; että kaupunki vetäisi puoleensa myös maatalousopiskelijoita ja hyödyttäisi ”ristipölytyksenä” kaikkia.  Se voi olla osin tottakin, mutta samalla Seinäjoki joutuu kilpailemaan suurten kaupunkien sarjassa Oulun ja Helsingin kanssa. 

Täältä pohjoiseen seuraava maataloutta opettava ”amkki” on Oulussa.  Se on kaupunkikampuksella.  Huomattava osa Ilmajoen opiskelijoista tulee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta.  Etelään mentäessä on maaseutukampus Mustialassa, Tammelan kunnassa, Forssan naapurissa.  Seuraava etelään on Helsinki, yliopiston maatalousopetus Viikissä.  Se on aktiivisesti aloittanut markkinoimaan kolmen vuoden kandiopintoja eli kilpailee ammattikorkeakoulujen kanssa. 

Pahoin pelkään, että jos agrologiopetus siirretään Seinäjoen kaupunkikampukselle, häviää se osakilpailun opiskelijoista Oulun ja Helsingin kaupungeille.  Ja toisen osan Hämeeseen Mustialan maaseutukampukselle.

Heikki Koskimies, Ilmajoki

(kuntavaaliehdokas, Kesk.)

MLL:n kysely lapsiperheiden asioista

Ilmajoen nuoret perheet, MLL:n perhetalo Aurinkoisen porukat, olivat kysyneet viime perjantaina ehdokkaiden kantoja moneen asiaan.  Tässä minun vastaukseni.  

”MLL Perhetalo Aurinkoisen masu- ja vauvakahvilan ja perhekahvilan kävijät sekä yhdistyksen hallitus laativat pitkän listan kysymyksiä Ilmajoen kuntavaaliehdokkaille. Toivomme, että ehdokkaat vastaisivat näihin kysymyksiin tämän postauksen yhteydessä :) Saa jakaa!”

1.       Mitä mieltä olet päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamisesta?

Olen havainnut, että se on houkutteleva keino nostaa hoidossa olevien lasten lukumääriä, kokonaismäärää.  Mutta kaikki me tiedämme, että se ei ole hyvä keino, enkä usko, että siihen mennään.

2.       Mitä mieltä olet perhepäivähoidosta?
Omien lapsien kanssa olemme nauttineet hyvästä perhepäivähoidosta  (kiitokset Anneli ja Anna-Liisa) sekä päiväkoti Ennun hyvästä ilmapiiristä muutettuamme Ilmajoelle parikymmentä vuotta sitten.  Nyt pulma on, että uusia perhepäivähoitajia ei tahdo löytyä. Ja ymmärränkin sen hyvin, sillä lähes sama työ ryhmiksessä tai päiväkodissa on hoitajankin kannalta usein helpompi ja joustavampi vaihtoehto.  Palkasta puhumattakaan.

3.       Millaisia ratkaisuehdotuksia päivähoidon parempaan resursointiin jatkossa?
Ainakin nyt ennen vaaleja tuntuu aika varmalta, että kunnan keskustaan rakennetaan uusi päiväkoti seuraavien vuosien aikana.  Muutoin resursointi on jatkuvaa tasapainoilua.  Esim.  Peuralan esikoulun ja ryhmiksen vieressä asuessa epäilen, että moni lapsiansa sinne tuova haluaisi resursseja laitettavan myös tänne johtavaan soratien pätkään.

4.       Miten kunta voi osallistua lapsiperhepalveluiden järjestämiseen, niin että palvelut olisivat samalla tasolla kuin Kurikassa? (JIK:n sisällä perheohjaajia kolme kertaa enemmän suhteutettuna väkilukuun Kurikassa kuin Ilmajoella) 
Myönnän, että en tunne asian järjestelyjä tarpeeksi hyvin tehdäkseni fiksuja ehdotuksia.  JIK:n perhepalveluneuvosto tuntuu hyvältä toimintamallilta; toivottavasti se toimii aktiivisesti.

5.       Miten valtuusto voi varmistua siitä, että itse käyttäjien (tässä tapauksessa lapsiperhepalveluiden käyttäjien) ääni tulee kuuluviin/ otetaan päätöksenteossa huomioon?

Tätä on mietitty jopa kunnan tarkastuslautakunnassa päättyvällä vaalikaudella (olen sen pj.).  Meidän (osa)ratkaisumme asialle oli, että olemme ohjanneet kunnan toimintasuunnitelmaa ja budjettia selvästi tavoitteellisemmaksi:  mm.  siihen, että sosiaalitoimessa asetetaan vuosittaisia tavoitteita eri asioiden korjaamiseksi, ja näiden onnistumista seurataan mm.  alkaen asiakaspalautteesta.

6.       Miten valtuusto voi edistää sitä, että lapsiperheiden vanhemmat osallistuisivat valtuustotyöskentelyyn?
Lastenhoidon järjestäminen valtuuston tai lautakuntien kokousten ajaksi ei ole varmaankaan se asia joka ratkaisee tämän ongelman, vaikka tietysti sitäkin tarvitaan.  Ongelma koskee koko maata, miten kaikki ihmiset saadaan mukaan valmistelemaan ja päättämään asioista.  Tärkeintä lienee hiljainen taustatyö, se että valtuuston ja lautakuntien jäsenet ovat yhteydessä lapsiperheiden, ja muidenkin kuntalaisten kanssa, ja ottavat heidät huomioon.

7.       Olisiko leikkipuistojen valaistusta mahdollista parantaa?

Valaistuksen parantamisesta esim.  MLL tai Perhetalo Aurinkoinen voisi tehdä aloitteen kunnalle ja laittaa kohteet tärkeysjärjestykseen.  Kaikkia leikkipuistoja ei varmaankaan ole viisasta valaista sähkövaloin, kun kuitenkin leikkipuistojen paras käyttöaika on silloin, kun muutenkin on valoisaa.

8.       Onko mielestäsi Nikkolantie, Pappilantie ja Ilmajoentie riittävän turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille? Millä toimenpiteillä esim. pienten koululaisten turvallisuutta voisi lisätä?

Näistä luetelluista tietenkin Pappilantie on turvattomin, ja samalla harmillisen ahdas (kallis) paikka.  Sille rakennettava pyörätie on otettava suunnitteluun.  Ja vielä kerran on mietittävä, miten koululaiset saataisiin enemmän käyttämään Laidunalueen jo olemassa olevia pyöräteitä.  Ja pitäisi taas käydä itse katsomassa paikkaa, jotta voi enemmän esittää kantojaan.  -Toisaalta Nikkolantie Nikkolan sillasta eteenpäin ja Ilmajoentie IMOlta eteenpäin on ilman pyörätietä, mutta pahoin pelkään, että pyörätien rakentaminen niille ei ole realistista vielä vuosiin.  Tosin pyörätie keskustasta Korvalle asti olisi hieno asia, toivottavasti myös tien omistaja eli Tielaitos siitä innostuu ;) Ja huom!  Matkan varrella on silloin ainakin yksi purettava talo ja rakennettava silta eli eteen tulee aina ongelma mihin resurssit lopulta kohdennetaan.

9.       Mikä on kantasi kuntalisään? 

Kantani on epävarma.  Jotenkin vierastan tällaistä paikallista lisätukea ja kilpailua asukkaista, mutta toisaalta kuntalisähän on tarkoitettu korvaukseksi siitä, että kunta välttää rakentamasta lisää hoitopaikkoja.  Näillä tiedoilla mitä minulla nyt on, en aio ehdottaa kuntalisää.  Mutta en myöskään vastusta, näillä tiedoilla.

10.   Millä tavoilla kunta voisi tukea muiden tahojen (yksityinen, kolmas sektori, kuntayhtymät) järjestämiä perhepalveluita? Millä tavoin ko. tahojen kanssa voisi tehdä yhteistyötä?

Päivähoidon palveluseteli, ja mikä ettei muutkin vastaavat, pitäisi saada pian käyttöön täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa.  Olen ollut havaitsevinani kunnan toimissa turhaakin vakiintumista, omista toimista kiinnipitämistä.  Kunnan pitäisi olla iso yhteisö joka pyrkii kaikkien hyvään.

11.   Onko mielestäsi n. 3000 €:n vuosiavustus MLL:n toimintaan Ilmajoella riittävä?

No ei se paljolta tunnu!

Julkisuuden hallinta ja IMOn opetus Seinäjoelle

A.o.   mielipidekirjoitus oli torstaina 23.3. -17 Ilkassa -  vaikka tuohon lehtileikkeen kulmaan olenkin näköjään kirjannut jo 22.3. (keskiviikko).  ;) 


" Julkisuuden hallinta maatalousopetuksessa

Otsikoissakin on kirjoitettu, että ammattikorkeakoulu selvittää maatalouden teoriaopetuksen siirtämistä Seinäjoen kampukselle.   Otsikko johtaa harhaan.  Kyse on käytännössä koko opetuksen siirtämisestä Seinäjoelle.  Ilmajoelle jäisivät kesällä pidettävä kasvinviljelyn kenttäkurssi (2+1 viikkoa), navetta- ja traktoriharjoitukset (2 tunnista 2 viikkoon; monelle vapautus aiemmin hankitun osaamisen perusteella) ja satunnaisia opintokäyntejä pelloilla, navetassa tai metsissä, pisimmillään päivän tai kahden jaksoja. 

 Edellisistä opiskelija saa 7 opintopistettä, netistä löytyvän opetussuunnitelman mukaan.  Koko agrologikoulutus koostuu 240 opintopisteestä.  Eli Ilmajoella pidettäväksi jäisi vajaa 3 % opetuksesta.   Mielestäni ei ole asiallista antaa mielikuvaa, että vain osa opetuksesta siirtyisi Seinäjoelle.

Heikki Koskimies, Ilmajoki"

Keitä ne on ne sankarit

Olin kuulemassa Ilmajoella vaalipaneelia.  Työväentalolla oli ihmisiä paikalla paljon – onnittelut järjestäjille, demareille!  Juontaja Terhi Pirilä-Porvali veti tilaisuuden hienosti.  Paneelissa istuneetkin pärjäsivät hyvin.  Ja olivat, kuten tavataan sanoa, liikuttavan yksimielisiä kysyttiin sitten ratkaisuja mm.  kunnan velkaantumiseen, omaishoitajien tukemiseen tai Ilmajoen keskustan kehittämiseen. 

Omaishoidosta yhtä mieltä

Panelistit:  Martti Mannersuo, Markku Koskela, Matti Koivuluomu,

Esa Niemistö ja Juhani Pakkala

Monet asiat kuten em.  keskustaajaman kehittäminen tai omaishoitajien tukeminen olivat asioita, joissa ei oikeasti uusia ehdotuksia kuultu – enkä yhtään ihmettele.  Tietenkin panelistit, kuten minäkin, olemme sitä mieltä, että omaishoitajia pitää tukea.  Esimerkiksi järjestämällä heille taukoja, sijaisapua työssään, ja rahallinenkin tuki on tärkeää, mutta varsinaista kuningasideaa siitä miten muuttaa/parantaa omaishoitoa ei kukaan esittänyt.  Ja se olisikin ollut uutispommi.

Samoin kävi Kauppakadun kehittämisen kanssa; tiet halutaan laittaa kuntoon, huolehtia siististä ulkonäöstä ja vielä avata Palon siltakin autoille.  Mutta siihen ei löytynyt ratkaisua miten suuri trendi kirkonkylien vetovoiman vähenemisestä käännetään.

Sankarit kehityksen tekijöinä

Päättäjät olivat siis liikuttavan yksimielisiä eikä oikeasti uusia esityksiä kuultu.  Tästähän meitä syytetään, ja haukutaan jees-miehiksi.  Mutta tarvitseeko kunnan luottamusmiehen olla sankari, suuri vaikuttaja ja muutosvoima?  Olisihan se hienoa olla historiallinen henkilö, joka muuttaa kaikki asiat parempaan.  Mutta todellisuudessahan muutos tai kehitys etenee vain harvoin nykäyksinä, nykäyksinä joiden takana ovat sankarit, suurmiehet tai – naiset.

Kuitenkin vaalikoneissa kysymykset olettavat, että meillä ehdokkailla on kaikilla oma agenda, oma ohjelma, ja tietysti sankarimielikuvat ovat tiukassa omassa päässämme.  Että me, ehdokkaat tai äänestäjät, olemme elokuvissa kuvattuja ”hyviksiä”, jotka vievät Mooseksen tavoin kansan erämaan halki uuteen onnelaan. 

Taistelevat sijaissankarit

Näinhän kuntademokratia ei toimi.  Tavallisesti olemme kuin illan vaalipaneelin osanottajat.  Viemme asioita eteenpäin keskinkertaista vauhtia ja äänestämme asioista monesti yli puoluerajojen.  Hyvät asiat ovat hyviä, kuten uusi päiväkoti keskustaan, kaikkien mielestä.  Mutta eroja on silti – paneelissakin välähti esille ero päiväkodin toiminnasta; onko se kunnan omaa tuotantoa vai ostetaanko palvelu yksityiseltä?

Sankareita kuitenkin kaivataan, jos ei oikeita, niin sijaisia.  Kun me tavalliset edustajat emme sitä roolia osaa ottaa, niin sen ottavat yhden asian liikkeet tai jonkin asian vastustajat.  Parhaita teemoja sijaissankareille nyt ovat tuulimyllyt ja pakolaiset sekä aina väärin toimiva kunnan johto.  Niitä vastustamalla, hyvin tai huonoin perustein – kumpiakin on – saa kantaa sankarin viittaa eli puolustaa kuntalaisia vanhojen puolueiden, pienen piirin tai jonkun muun klikin typeryyksiltä.  Siis typeriksi leimatuilta asioilta.

Heikki Koskimies, ehdokasnro 50

Vaalityötä vaalikoneella -

 kunnan työntekijöiden määrää ei muuteta joukoittain vaan yksilöittäin

Vaalikoneet ovat hyviä, niihin vastatessa omatkin mielipiteet kirkastuvat.  Siitä huolimatta täyttäminen on usein keljua, kun kysymys ei vastaa omaa käsitystä asioiden kulusta.

Mistä minä tiedän...

Täytin nimittäin eilen Ilkan ja Pohjalaisen vaalikoneen.  Siellä kysytään mm.  onko kunnan viranhaltijoiden määrää vara vähentää.  Siihen vastatessa ensimmäisenä tulee mieleen ”mistä minä sen tiedän”.   Vaikka tarkastuslautakunnan pj:nä kunnan palkkakuluja olenkin jo päässyt monesti tutkimaan, ei se tilinpito kerro töiden tai tekijöiden tarpeellisuudesta; siitä että tehdäänkö turhia töitä tai onko peräti työntekijöissä turhia. 

Julkinen vs.  yksityinen

Seuraavaksi kysymyksen vastatessa tulee mieleen, että usein sanotaan, että julkisella sektorilla on töissä liikaa ihmisiä.  Ja ainakin on totta, että kuntien, valtioiden kuten myös oman työnantajani koulutuskuntayhtymän yms.   töissä olevien ihmisten määrä on moninkertaistunut sitten 60-luvun.   Samaan aikaan on laskettu, että ns.  tuotannollisissa töissä, usein vientiteollisuudessa, pitäisi olla enemmän väkeä, jotta julkinen sektori pystytään rahoittamaan.  Vaikea kysymys missä on tasapaino näiden kahden välillä, sillä yksityinen, se tuottavaksi kutsuttu osa, on puolestaan riippuvainen julkisen osan palveluista, kouluista, poliisista, maanteistä jne.    

Neljä virkamiestä työllistää

Kolmantena tulee mieleen sanonta, että neljä virkamiestä työllistää jo viidennen, eli että hallinnolla ja muillakin töillä on vahva taipumus pöhöttyä.  Asia on mielestäni selvä, näin tapahtuu ja siinä mielessä kunnan luottamusmieshallinnon pitää aina ”tarkasti kammata” kunnan tehtävien määrää.

Käsiä tarvitaan

Neljäntenä asiana päässäni on ajatus, että onko meillä nyt tarpeeksi tekijöitä moniin töihin.  Ehditäänkö huolehtia viemäriverkon kunnossapidosta, ehditäänkö huolehtia mm.   Palon vanhan riippusillan korjaustarpeista, ovatko kaikki päivähoidon lapsiryhmät sopivan kokoisia, pystytäänkö vammaisten palvelut hoitamaan vai joudutaanko ostamaan kalliimpia ostopalveluita, onko kunnan elinkeinotoimi tarpeeksi vahva jne?  En edes pysty yksinkertaisesti kaikkiin esimerkkeihin vastaamaan, mutta aivan selvää minulle on, että näissäkin asioissa olisi erinomaista olla enemmän eikä vähemmän tekijöitä.

YT:t ja työkierto

Neljäntenä asiaan vaikuttavat lakisääteiset asiat kuten YT-neuvottelut.  Kunta on iso organisaatio, ja kunnan väen vähentämisessä kyse onkin ehkä enemmän työkierrosta ja sisäisestä rekrytoinnista.  Vaikka yksi tehtävä voitaisiin poistaa, on mahdollista, että sen hoitajalle löytyy muita töitä.  Karkeissa tilastoissa se ei näy väen vähenemisenä, mutta on silti sekä järkevää resurssien käyttöä sekä myös palvelujen paranemista.

Ratkaisu tehtävä kerrallaan

Näillä perusteluilla on vähän vaikea vastata kyllä/ei kysymykseen ”Kotikuntani viranhaltijoiden määrää on vara vähentää?”.   Asia tulee kunnanvaltuutetulle todeksi, kun päätetään uusien tehtävien perustamisesta tai täyttämisestä.  Ne päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti ”tarkalla kammalla harjaten”, edellisiä näkökohtien miettien ja vielä mistä rahat otetaan, ja mitä sillä saavutetaan.

Heikki Koskimies, ehdokasnro 50

Ilmajoki (Peurala)