Vaalit ohi, ja 79 ääntä

Sain kuntavaaleissa 79 ääntä.  Se on 19 enemmän kuin neljä vuotta sitten.  Ja pääsin valtuustoon.  Tätä aihetta pitää jatkaa vielä.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Laitoin a.o.  tekstin tänään vielä Ilkan mielipidepalstalle.  Toivottavasti ehtii julkaisuun ennen vaaleja.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Esillä on ollut ammattikorkeakoulun agrologiopetuksen siirtäminen Ilmajoelta Seinäjoelle.  Mahdollisen muuton takana ovat tietenkin talous ja oppilashankinta.  Kuten on nähty, mielenosoituksia myöten, opiskelijat ovat vahvasti sitä mieltä, että Ilmajoen kampus on oikea paikka maatalousopetukselle.  

Vastakkaisiakin näkemyksiä paikkojen kiinnostavuudesta on esitetty; että kaupunki vetäisi puoleensa myös maatalousopiskelijoita ja hyödyttäisi ”ristipölytyksenä” kaikkia.  Se voi olla osin tottakin, mutta samalla Seinäjoki joutuu kilpailemaan suurten kaupunkien sarjassa Oulun ja Helsingin kanssa. 

Täältä pohjoiseen seuraava maataloutta opettava ”amkki” on Oulussa.  Se on kaupunkikampuksella.  Huomattava osa Ilmajoen opiskelijoista tulee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta.  Etelään mentäessä on maaseutukampus Mustialassa, Tammelan kunnassa, Forssan naapurissa.  Seuraava etelään on Helsinki, yliopiston maatalousopetus Viikissä.  Se on aktiivisesti aloittanut markkinoimaan kolmen vuoden kandiopintoja eli kilpailee ammattikorkeakoulujen kanssa. 

Pahoin pelkään, että jos agrologiopetus siirretään Seinäjoen kaupunkikampukselle, häviää se osakilpailun opiskelijoista Oulun ja Helsingin kaupungeille.  Ja toisen osan Hämeeseen Mustialan maaseutukampukselle.

Heikki Koskimies, Ilmajoki

(kuntavaaliehdokas, Kesk.)

MLL:n kysely lapsiperheiden asioista

Ilmajoen nuoret perheet, MLL:n perhetalo Aurinkoisen porukat, olivat kysyneet viime perjantaina ehdokkaiden kantoja moneen asiaan.  Tässä minun vastaukseni.  

”MLL Perhetalo Aurinkoisen masu- ja vauvakahvilan ja perhekahvilan kävijät sekä yhdistyksen hallitus laativat pitkän listan kysymyksiä Ilmajoen kuntavaaliehdokkaille. Toivomme, että ehdokkaat vastaisivat näihin kysymyksiin tämän postauksen yhteydessä :) Saa jakaa!”

1.       Mitä mieltä olet päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamisesta?

Olen havainnut, että se on houkutteleva keino nostaa hoidossa olevien lasten lukumääriä, kokonaismäärää.  Mutta kaikki me tiedämme, että se ei ole hyvä keino, enkä usko, että siihen mennään.

2.       Mitä mieltä olet perhepäivähoidosta?
Omien lapsien kanssa olemme nauttineet hyvästä perhepäivähoidosta  (kiitokset Anneli ja Anna-Liisa) sekä päiväkoti Ennun hyvästä ilmapiiristä muutettuamme Ilmajoelle parikymmentä vuotta sitten.  Nyt pulma on, että uusia perhepäivähoitajia ei tahdo löytyä. Ja ymmärränkin sen hyvin, sillä lähes sama työ ryhmiksessä tai päiväkodissa on hoitajankin kannalta usein helpompi ja joustavampi vaihtoehto.  Palkasta puhumattakaan.

3.       Millaisia ratkaisuehdotuksia päivähoidon parempaan resursointiin jatkossa?
Ainakin nyt ennen vaaleja tuntuu aika varmalta, että kunnan keskustaan rakennetaan uusi päiväkoti seuraavien vuosien aikana.  Muutoin resursointi on jatkuvaa tasapainoilua.  Esim.  Peuralan esikoulun ja ryhmiksen vieressä asuessa epäilen, että moni lapsiansa sinne tuova haluaisi resursseja laitettavan myös tänne johtavaan soratien pätkään.

4.       Miten kunta voi osallistua lapsiperhepalveluiden järjestämiseen, niin että palvelut olisivat samalla tasolla kuin Kurikassa? (JIK:n sisällä perheohjaajia kolme kertaa enemmän suhteutettuna väkilukuun Kurikassa kuin Ilmajoella) 
Myönnän, että en tunne asian järjestelyjä tarpeeksi hyvin tehdäkseni fiksuja ehdotuksia.  JIK:n perhepalveluneuvosto tuntuu hyvältä toimintamallilta; toivottavasti se toimii aktiivisesti.

5.       Miten valtuusto voi varmistua siitä, että itse käyttäjien (tässä tapauksessa lapsiperhepalveluiden käyttäjien) ääni tulee kuuluviin/ otetaan päätöksenteossa huomioon?

Tätä on mietitty jopa kunnan tarkastuslautakunnassa päättyvällä vaalikaudella (olen sen pj.).  Meidän (osa)ratkaisumme asialle oli, että olemme ohjanneet kunnan toimintasuunnitelmaa ja budjettia selvästi tavoitteellisemmaksi:  mm.  siihen, että sosiaalitoimessa asetetaan vuosittaisia tavoitteita eri asioiden korjaamiseksi, ja näiden onnistumista seurataan mm.  alkaen asiakaspalautteesta.

6.       Miten valtuusto voi edistää sitä, että lapsiperheiden vanhemmat osallistuisivat valtuustotyöskentelyyn?
Lastenhoidon järjestäminen valtuuston tai lautakuntien kokousten ajaksi ei ole varmaankaan se asia joka ratkaisee tämän ongelman, vaikka tietysti sitäkin tarvitaan.  Ongelma koskee koko maata, miten kaikki ihmiset saadaan mukaan valmistelemaan ja päättämään asioista.  Tärkeintä lienee hiljainen taustatyö, se että valtuuston ja lautakuntien jäsenet ovat yhteydessä lapsiperheiden, ja muidenkin kuntalaisten kanssa, ja ottavat heidät huomioon.

7.       Olisiko leikkipuistojen valaistusta mahdollista parantaa?

Valaistuksen parantamisesta esim.  MLL tai Perhetalo Aurinkoinen voisi tehdä aloitteen kunnalle ja laittaa kohteet tärkeysjärjestykseen.  Kaikkia leikkipuistoja ei varmaankaan ole viisasta valaista sähkövaloin, kun kuitenkin leikkipuistojen paras käyttöaika on silloin, kun muutenkin on valoisaa.

8.       Onko mielestäsi Nikkolantie, Pappilantie ja Ilmajoentie riittävän turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille? Millä toimenpiteillä esim. pienten koululaisten turvallisuutta voisi lisätä?

Näistä luetelluista tietenkin Pappilantie on turvattomin, ja samalla harmillisen ahdas (kallis) paikka.  Sille rakennettava pyörätie on otettava suunnitteluun.  Ja vielä kerran on mietittävä, miten koululaiset saataisiin enemmän käyttämään Laidunalueen jo olemassa olevia pyöräteitä.  Ja pitäisi taas käydä itse katsomassa paikkaa, jotta voi enemmän esittää kantojaan.  -Toisaalta Nikkolantie Nikkolan sillasta eteenpäin ja Ilmajoentie IMOlta eteenpäin on ilman pyörätietä, mutta pahoin pelkään, että pyörätien rakentaminen niille ei ole realistista vielä vuosiin.  Tosin pyörätie keskustasta Korvalle asti olisi hieno asia, toivottavasti myös tien omistaja eli Tielaitos siitä innostuu ;) Ja huom!  Matkan varrella on silloin ainakin yksi purettava talo ja rakennettava silta eli eteen tulee aina ongelma mihin resurssit lopulta kohdennetaan.

9.       Mikä on kantasi kuntalisään? 

Kantani on epävarma.  Jotenkin vierastan tällaistä paikallista lisätukea ja kilpailua asukkaista, mutta toisaalta kuntalisähän on tarkoitettu korvaukseksi siitä, että kunta välttää rakentamasta lisää hoitopaikkoja.  Näillä tiedoilla mitä minulla nyt on, en aio ehdottaa kuntalisää.  Mutta en myöskään vastusta, näillä tiedoilla.

10.   Millä tavoilla kunta voisi tukea muiden tahojen (yksityinen, kolmas sektori, kuntayhtymät) järjestämiä perhepalveluita? Millä tavoin ko. tahojen kanssa voisi tehdä yhteistyötä?

Päivähoidon palveluseteli, ja mikä ettei muutkin vastaavat, pitäisi saada pian käyttöön täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa.  Olen ollut havaitsevinani kunnan toimissa turhaakin vakiintumista, omista toimista kiinnipitämistä.  Kunnan pitäisi olla iso yhteisö joka pyrkii kaikkien hyvään.

11.   Onko mielestäsi n. 3000 €:n vuosiavustus MLL:n toimintaan Ilmajoella riittävä?

No ei se paljolta tunnu!