Laiskat päättäjät

 

Miksi me ehdokkaat olemme laiskoja?  Tai emme ota kantaa?  Tai vältämme vastuuta?  -Luulen, että tälläisiä kysymyksiä tulee mieleen niin ehdokkaille kuin äänestäjille.   Miksi emme kuuluta julki kantaamme Koskenkorvan - mahdollisen - uuden koulun rakentamisesta?  Miksi emme taistele Palon sillan avaamiseksi autoliikenteelle?   Miksi emme järjestä AP-IP toimintaa kaikille koululaisille?   Miksi emme palkkaa sijaisia päiväkoteihin?

Siksi, että emme ole niin tulisieluisesti jonkin asian kannalla.  Siksi, että moni meistä ymmärtää, että rahan ja resurssien panostaminen vaikka e.o.  listan Palon sillan painorajoitusten nostamiseen, on poissa jostain muualta, esimerkiksi päivähoidon sijaisilta.  Vaikka raha ei olekaan korvamerkittyä. 

Siksi, että asiat ovat monimutkaisia ja hankalia.  Kuten uusi koulu Koskenkorvalle.  Syksyllä kävi hyvin ilmi, että pelkästään Västilän ja Korvan ”koulupiirien” asukkaiden käsitykset koulun sijainnista ei olekaan helppo juttu.  Nämä kaksi aluetta sijaitsevat aivan ns.  puuronsilmässä, mutta se ehkä tekeekin asiasta vaikean.  Punnitaan sitä mistä mahdolliselle uudelle koululle on pyörä- tai jalankulkumatka.  Muista kylistä katsottuna, kahdesta tai kolmesta kylästä, sijainti on ehkä helpompi asia, mutta oman koulun menettäminen sitäkin vaikeampi.   Näiden ristiriitojen, solmujen, ratkaisemiseen tarvitaan sekä voimakastahtoisia ihmisiä, tahtopoliitikkoja, mutta yhtä lailla myös harkitsevia kompromissin tekijöitä.  Onneksi suurempi osa meistä kuuluu jälkimmäiseen ryhmään, jotta saamme aikaan myös päätöksiä eikä vain valituksia.

Uudet vaalit 2021 -   rivivaltuutettuna on helppo olla

Kirjoitin eilen Faceen seuraavan postauksen:

"Jos joku tämän lukijoista nyt miettii ehdokkaaksi asettumista, suosittelen..."

 

 

https://www.facebook.com/heikki.koskimies 

 

Syntynyt keskustelu ei mennyt oikein mieleni mukaan, mutta olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että valtuusto on mielenkiintoinen paikka ja tavallisena "perus-valtuutettuna" on helppo olla, eikä se ole edes työlästä.

 

Luonnostaan valtuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat ovat paikkoja jossa mielipiteiden esittämisestä  kilpaillaan ja samalla sovitellaan - kummatkin, kilpailu ja sovittelu, ovat yhtä tärkeitä.  Pelkkä kilpailu ei tuota tulosta, päätöstä vaan tulos syntyy vasta sovittelussa.  

 

Toisaalta valtuuston kiistoja ei pidä ottaa itseensä, ei ainakaan näin rivivaltuutettuna.  Ja oikeastaan harvaan niistä pääsee edes osalliseksi.  

 

Omalle kohdalle on sattunut yksi, jossa lehden päällä väitettiin että minua vietiin kuin vesikelkalla.  Olin keskustellut tarkastuslautakunnan pj:n roolissa aiheesta Ilmajoen äänestysalueet ja siihen liittyvät sotkut kunnan johdon kanssa, ja se tulkittiin, että otin ohjeita heiltä.  Kaikkeahan sitä voi väittää!  Toisaalta harmittaa tuo vesikelkka-vertaus eli asiaton halveeraaminen edelleen, toisaalta maine kasvaa kun puhutaan  ;)  

 

Lopputulos:  harmi, etten ymmärtänyt jo aikaisemmin vedota ihmisiin, että asettukaa ehdolle!

 

Itse olen ehdolla, ja edelleen Ilmajoen Keskustan listalla.

Vaalit ohi, ja 79 ääntä

Sain kuntavaaleissa 79 ääntä.  Se on 19 enemmän kuin neljä vuotta sitten.  Ja pääsin valtuustoon.  Tätä aihetta pitää jatkaa vielä.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Laitoin a.o.  tekstin tänään vielä Ilkan mielipidepalstalle.  Toivottavasti ehtii julkaisuun ennen vaaleja.

Kilpailu agrologeista isojen kaupunkien sarjassa

Esillä on ollut ammattikorkeakoulun agrologiopetuksen siirtäminen Ilmajoelta Seinäjoelle.  Mahdollisen muuton takana ovat tietenkin talous ja oppilashankinta.  Kuten on nähty, mielenosoituksia myöten, opiskelijat ovat vahvasti sitä mieltä, että Ilmajoen kampus on oikea paikka maatalousopetukselle.  

Vastakkaisiakin näkemyksiä paikkojen kiinnostavuudesta on esitetty; että kaupunki vetäisi puoleensa myös maatalousopiskelijoita ja hyödyttäisi ”ristipölytyksenä” kaikkia.  Se voi olla osin tottakin, mutta samalla Seinäjoki joutuu kilpailemaan suurten kaupunkien sarjassa Oulun ja Helsingin kanssa. 

Täältä pohjoiseen seuraava maataloutta opettava ”amkki” on Oulussa.  Se on kaupunkikampuksella.  Huomattava osa Ilmajoen opiskelijoista tulee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta.  Etelään mentäessä on maaseutukampus Mustialassa, Tammelan kunnassa, Forssan naapurissa.  Seuraava etelään on Helsinki, yliopiston maatalousopetus Viikissä.  Se on aktiivisesti aloittanut markkinoimaan kolmen vuoden kandiopintoja eli kilpailee ammattikorkeakoulujen kanssa. 

Pahoin pelkään, että jos agrologiopetus siirretään Seinäjoen kaupunkikampukselle, häviää se osakilpailun opiskelijoista Oulun ja Helsingin kaupungeille.  Ja toisen osan Hämeeseen Mustialan maaseutukampukselle.

Heikki Koskimies, Ilmajoki

(kuntavaaliehdokas, Kesk.)